maanantai 22. toukokuuta 2017

Rovaniemi17, Turku100 ja Beibi1000000.

Painonnoston hektisin kisakausi on nyt takana, se huipentui Rovaniemellä viikonloppuna järjestettyihin 17-vuotiaiden SM-kisoihin. Reissusta ollaan jo toivuttu vaikka 11 tunnin bussimatka la-su yönä tuntui melkoiselta koomalta. Väsytti rankan kisapäivän jälkeen todella paljon mutta bussin penkeille oli lähes mahdoton nukahtaa, vaikka miten akrobaattiseen kippuraan pääsinkin niin käytävällä roikkui joko jalat tai pää ja just kun olin nukahtamassa niin joku meni ohi ja osui.

Tärkein juttu eli itse kisa meni todella hyvin, saatiin kisojen nuorimmalla joukkueella kolme SM-mitalia kotiin viemisiksi ja tietysti rutkasti tärkeää kisakokemusta. Se tuli tarpeeseen sekä junnuille että valkulle.


Tältä näyttää painonnostokisan kulisseissa. Yksi on kisalavalla ja muut lämmittelevät, valmentajat hyörivät ja pyörivät ympäriinsä ja mutisevat mielessään laskukaavoja siitä miten monta nostoa tai minuuttia omalla urheilijalla on vielä aikaa lämmitellä ja miten se aika tulisi käyttää jotta lavalle nousee juuri oikeaan tilaan viritetty mieli ja lihaksisto.

Voin olla joukkueestani erittäin ylpeä, kaikki pystyivät antamaan parastaan irti ja joko tekivät uusia ennätyksiä tai ainakin sivusivat niitä. Omasta pärjäämisestäni en osaa sanoa juuta tai jaata, mitään suurempia mokia huoltamisessa ei ainakaan tullut tehtyä.

Heti kun kisa oli ohi aloin jo suunnitella tulevan kesän ja syksyn leirejä ja kisoja. Ja oikeastaan jo vuoden 2018 17-vuotiaiden SM-kisoja jotka me järjestämme. Tänään laitan noiden kisojen tulosrajat salin seinälle ja junnut tietävät heti miten heidän tulee harjoitella ja menestyä jotta näitä elämyksiä pääsee kokemaan myös kotilavalla. Olimme viimeiset viisi vuotta putkeen Suomen paras seura 17-vuotiaiden SM-kisoissa mutta ikävä kyllä pitkä matka ja muutamat poisjäännit jättivät meidät tänä vuonna joukkueena pois kärkipaikoilta. Teen aivan varmasti kaikkeni tulevan vuoden aikana jotta olemme jälleen 2018 ykkösiä tässä ikäluokassa. Mutta sitä ennen onkin jo mm. 20- ja 23-vuotiaiden SM-kisat elokuussa joihin pitää nyt ensin valmistautua :D

On aivan selvää että kun valmennuspuolella ja seuratyössä on kiireitä niin aikaa omille liikunnoille on vähemmän. Vaikka juoksukilometrejä ei kovin paljon toukokuussa olekaan kertynyt niin jonkinlaisessa liikkeessä sitä on silti tullut oltua tavalla tai toisella.

Ens viikonlopulle olin suunnitellut jotain juoksutapahtumaa ja nyt pitäisi tehdä jo varmaan valinta siitä mihin olen reissaamassa. Haarukassa oli mm. Salpausselkä Trail Run ja Kouvolan puolimaraton mutta välimatkaa on aika reilusti enkä ole siinä kunnossa että esimerkiksi puolimaratonin juoksemisessa täysillä olisi mitään järkeä. Tarvitsisin nyt paljon enemmän kevyttehoista mutta pitkäkestoista lenkuraa. Ja siihen tarpeeseen otollisin taitaa olla nyt Suomi100 Turussa. Hurja nimi viittaa enemmänkin juhlavuoteen kuin matkaan, taitaa olla harvassa sadan kilsan taivaltajat tuolla vaikka liikkumismuodon voikin valita vapaavalintaisesti ja edetä vaikka fillaroimalla. Kyseessä ei ole ajanotollinen kilpailu vaan vapaamuotoinen liikuntatapahtuma ja se onkin omaan tilanteeseeni varsin passelia. Voisin juosta kotimaisemissakin 25 kilsaa lauantaina mutta tekisinkö sitä? No vastauksen varmaan arvaa jokainen :D Ja saapahan samalla viidennen juoksutapahtuman plakkariin tältä vuodelta.

Mitenkään edellisiä saavutuksia ja suunnitelmia väheksymättä, katsoin muuten eilen Million Dollar Babyn. Eihän se ollut odottanut digiboksin kovalevyllä kuin vasta reilun vuoden. Hyvä minä.


1925 / 5000