Suomessa järjestetään vuosittain 600-700 juoksukilpailua ja todellinen sesonki on käsillä. Huhti-syyskuussa järjestetään noin 70-100 tapahtumaa kuukaudessa. Näihin aikoihin moni ensikertalainen odottaa innostuneena ja jännittyneenä ekaa starttiaan. Koin itse samat fiilikset vuosi sitten.
Tammi-helmikuussa olin hölkännyt ensimmäiset 1-2 kilometrin yhtäjaksoiset lenkkini. Päätin kuitenkin että kilometrimääriä nostaakseni minun kannattaisi ottaa syksyn puolimaratonin oheen toinenkin tavoite. Ilmoittauduin kympille joka juostaisiin toukokuussa.
Kunto ja innokkuus ei kuitenkaan ollut niin suurta että olisin juossut hirveän pitkiä matkoja. Normilenkkini oli vitonen. Kerran tai pari juoksin noin kuusi kilometriä. En siis kertaakaan lähellekään kymmentä kilometriä. Lenkkivauhtini oli myös hyvin hidas, välillä tuntui että hölkkätahtini oli sama kuin kävelijöiden reipas askellus. En uskaltanut edes miettiä mikä aika voisi odottaa maalissa, toivoin vain että jaksaisin juosta koko matkan enkä joutuisi välillä kävelemään. Perheelle sanoin että ehkä noin tunti ja vartti lähdön jälkeen kannattaisi tulla maalialueelle odottelemaan.
Loppuaika maalissa oli tasan tunti. Aiemmin olin jaksanut juosta 6min/km-vauhdilla juuri ja juuri tuon viiden kilometrin tutun lenkkini!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti