torstai 18. huhtikuuta 2013

Banaanibloggaus II - faktoja, fanaatikkoja ja fantasioita.

Kirjoitin maaliskuussa uutta ja vähän vanhaakin tietoa banaanista. Aihe on niin herkullinen (heh heh) että jatko-osaa pukkaa.

Juoksija-lehden numerossa 2/2013 kerrotaan että minun lisäkseni yksi toinenkin ihan kelvollinen juoksija, Jamaikan Yohan Blake vannoo banskujen nimeen. Blake syö 16(!) banaania joka päivä. "Kaikki tietysti luulevat että lasken leikkiä, mutta tämä on totuus, sillä banaanit tuovat parasta mahdollista energiaa kehoon kovan harjoittelun keskellä."

Kestävyysurheilun puolella yksi kovimmista banaanifanaatikoista on kuusinkertainen teräsmiestriathtlonin maailmanmestari Dave Scott. Hänen valtakauttaan Havaijin legendaarisessa kisassa oli 80-luku.


3.8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja täyspitkä maraton 9 tunnissa 10 banaanin voimin. Kova suoritus, kertoo paitsi Scottista niin tietysti myös banaanien maagisesta voimasta. Scott eli muuten huippuvuosinaan pelkästään kasvisruokavaliolla (oliko peräti vegaani?) joten kova jäbä voi olla myös ilman pihvien mussuttamista. Voimailupuolelta kannattaa tsekata Joni Purmonen joka kumoaa sen väittämän että ollakseen vahva pitää syödä paljon lihaa, rahkaa ja kananmunia.

Viime kesän helteisinä lenkkipäivinä banaaneista muodostui suorastaan unelmien kohde, kuin kangastus erämaassa. Hikisenä, kroppa ja mieli ylikuumentuneena jokainen kilometri sai unelmoimaan jättimäisestä kulhosta, mielellään ämpärillisestä, banana splitia. Yllättäviä voimia antoi ajatus siitä miten mahtavaa olisi lenkin päätteeksi sukeltaa pää edellä viilentävään jäätelöön ja mussuttaa banaaneja energiavajeeseen. Joskus pitkä, yksinäinen lenkki (ja pilvettömältä taivaalta porottava aurinko) pistävät mielen sekaisin.. ja hyvä niin, ehkä muuten en olisi jaksanut loppuun saakka.

Joka toisessa blogissa on tullut viime aikoina vastaan "pannukakku" jonka ainesosina on pelkästään kananmunia ja banaania. Kokeilin viikonloppuna. Tästä on kai muutamia erilaisia versioita mutta itse heitin blenderiin kaksi munaa ja yhden banaanin. Seos pannulle ja venaamaan. En tainnut olla tarpeeksi maltillinen eikä siitä tullut kovinkaan kaunista mutta ihan hyvää. Olisiko sitä muuten edes tarvinnut kääntää?

Hitto, mutta ne Gainomaxin markkinointityypit on tyhmiä. En osta koskaan sitä skeidaa mutta banaaneja ostan aina. In your face.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti