keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Ai onks mun kalenterissa tosiaan tuollainenkin? ...maraton lauantaina!

Kuten blogin hiljaisuudesta ja edellisestä päivityksestä voi päätellä niin harjoittelut ovat jääneet viime aikoina kovin vähälle. Viime viikon leirin jälkeen olin hetken kotona ja lähdin kaverin luoksen toiselle puolelle Suomea, kun palasin sieltä otin työpaikan yksin haltuuni ja olen tehnyt kesälomasijaisena 12 tunnin päiviä. Moni muu olisi upottanut treenejä sinne sun tänne sopiviin koloihin mutta itse totesin jo etukäteen että otan mieluummin iisisti kuin lähden repimään väkisin. Hyvän fiiliksen liikunnat ja väkinäinen pakko-aikatauluttaminen eivät kuulosta taivaalliselta yhtälöltä.

Olen elänyt päivä kerrallaan enkä ole pahemmin kalenteria uskaltanut katsoa eteenpäin, illalla tsekkaan aina miltä seuraava päivä näyttää. Kuitenkin sen verran olen sivusilmällä huomannut että viikonloppuna on jotain vähän isompaa fonttia. Forssan Suvi-ilta ja maraton.

Viimeisen kuukauden aikana olen treenannut huimat kahdeksan kertaa. Ennen Vierumäen leiriä oli yksi ehjä treeniviikko, sitä edeltänyt viikko meni noroviruksen parissa ja heti sen jälkeen olin Varalan urheiluopistolla seminaarissa. En muista koska olisin reissannut näin paljon, tuskin koskaan?

Noista kahdeksasta treenistä kuusi on ollut juoksua mutta pisin siivu oli vaivaiset 8 kilometriä. Juoksin sen 2. kesäkuuta. Sen jälkeen en ole ottanut ainoatakaan juoksuaskelta. Kuukauden kilometrit yhteensä: 28.

Olen juossut tänä vuonna kaksi maratonia ja ennen molempia todennut miten surkeaa valmistautumiseni on ollut. Voisin kelata aikaa taaksepäin helmikuulle ja huhtikuulle ja todeta että kuules Mika, vielä heikompaa meininkiä on luvassa!

Ennen Helsinki Spring Marathonia tein listauksen tänne maratoneistani ja siitä miten hyvin tai huonosti olen niihin valmistautunut. Lisätään se tähän uusimmalla koitoksella täydennettynä:


1. maraton
15.9.2012
5:14

85 juoksukilometriä viimeisen kuukauden aikana ennen maratonia
483 juoksukilometriä viimeisen viiden kuukauden aikana ennen maratonia


2. maraton
2.11.2013
4:28

123 juoksukilometriä viimeisen kuukauden aikana ennen maratonia
527 juoksukilometriä viimeisen viiden kuukauden aikana ennen maratonia


3. maraton
4.10.2014
4:14

124 juoksukilometriä viimeisen kuukauden aikana ennen maratonia
689 juoksukilometriä viimeisen viiden kuukauden aikana ennen maratonia


4. maraton
13.2.2016
4:36

80 juoksukilometriä viimeisen kuukauden aikana ennen maratonia
494 juoksukilometriä viimeisen viiden kuukauden aikana ennen maratonia


5. maraton
24.4.2016
4:26

86 juoksukilometriä viimeisen kuukauden aikana ennen maratonia
331 juoksukilometriä viimeisen viiden kuukauden aikana ennen maratonia


6. maraton

18.6.2016
aika ?.??

28 juoksukilometriä viimeisen kuukauden aikana ennen maratonia
365 juoksukilometriä viimeisen viiden kuukauden aikana ennen maratonia


Kolmen vuorokauden kuluttua mun pitäis olla starttiviivalla valmiina juoksemaan 42.2 kilometriä. Ja kyllähän mä olenkin. Minkäänlaista maraton-kilpailusuoritusta siitä ei tietenkään ole tulemassa. Se on pitkä lenkki jonka aikana saa toivottavasti pyyhittyä mielestä pois tämän hullun viikon työkiireet ja ehkä oivallettua taas jotain uutta juoksusta ja elämästä.

Helsinki Spring Marathonilla Pukinmäessä tapasin paljon uusia ihmisiä tämän hienon harrastuksen parista. Yhden kanssa juoksin noin 15 kilometriä yhdessä ja kerroin miten aion juosta maratonin joka toinen kuukausi tämän vuoden aikana. Hän piti ajatusta hulluna. Kuulin että hänkin lähtee Forssaan lauantaina ja juoksee elämänsä kolmannen maratonin. Vain vajaa kaksi kuukautta edellisen jälkeen.

Erään toisen kanssa juteltiin Pukinmäen urheilukentällä muutama minuutti niitä näitä ennen starttia. Forssassa majoitumme samassa hotellihuoneessa.

Yhä vahvemmin, startti startilta, askel askeleelta, tajuan että juuri näistä asioista juoksussa ja urheilussa laajemminkin on mulle kyse. Kun aloitin tämän blogin 800 kirjoitusta sitten mietin miten haluaisin jakaa sitä paloa ja innostusta jonka vihdoin olin sisältäni löytänyt. Välillä tuli mietittyä että saako joku tästä blogista oikeasti jotain mutta kommenttien perusteella olen ainakin jossain määrin onnistunut. Nyt sen innostuksen jakaminen on vain siirtynyt entistä vahvemmin tuonne ulos. Juoksutapahtumiin, yhteislenkeille, painonnostoharjoituksiin...


Jokainen askel ei välttämättä ole juhlaa, mutta yksikään niistä ei lopulta ole turhaa.

6 kommenttia:

  1. Mitä tähän oikein sanoisi... Kylmät väreet nousivat... Mä elän teidän Puksun valloittajien hengessä mukana. Tiedän tasan tarkkaan miltä susta tuntuu. Ei auta, vaikka muut sanovat "Hyvin se menee." Senhän tietää vasta sitten jälkikäteen. Ja silloin huomaa taas suunnittelevansa uusia maratonseikkailuja.

    Muista juoksijoista saa tosi paljon virtaa ja tämä Suomen juoksijapiiri on kyllä ihana. Kunhan siihen pääsee ensin ineen. Se vaatii itseltä aimo annoksen ulospäinsuuntautuneisuutta. Mutta sehän ei onneksi ole sulle ongelma ;)

    Ilman juoksua ja bloggailua mekään emme olisi tavanneet. Elämästäni puuttuisi silloin tietämättäni iso osa eli rakas ystävä <3

    Tsemppiä puljun pysytyssäpitämiseen ja juoksuun. Bailaa munkin puolestani Forssan hektisessä ja eksoottisessa yöelämässä.

    Niin ja jos laskin oikein, se olisi ajan 4:16 kohta tässä vaiheessa vuotta. Tai jos/kun ottaa takapakkia treenaamattomuuden vuoksi, sieltä se kyllä tulee ennen pitkää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ystävä ihanista sanoista. Harmi että olet joukosta poissa, lupaan pitää sut ajantasalla.

      Onneksi starttiviivalta löytyy supermaratoonari Ritva, sovittiin että olen peesissä alusta loppuun - tai ainakin mahdollisimman pitkään.

      Poista
  2. Aamen. Blogeissa on se hienous, että näkee kuinka eri tavalla ihmiset tekevät asioita. Itse koen olevani aika lailla aloittelija vielä liki neljän juoksuvuoden jälkeen, ja netti ja kirjat on täynnä suosituksia sykkeistä yms. Blogimaailmassa näkee konkreettisesti että ei ole yhtä kaikille oikeaa rajaa / treenimetodia vaan jokaisen pitää löytää itselle toimivat. Ja voi sitä iloa mikä onnistumisista välittyy, on onnistuminen sitten ennätystulos, kivuton lenkki tai mikä tahansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ihan totta, näkökulmia on niin paljon kuin on blogejakin ja olen varmaan saanut täällä ihan kohtuullisesti esiin omaa hieman vaihtoehtoisempaa lähestymistapaani maratonjuoksuun.

      Poista
  3. Iloista mieltä maratonille! Kiitos blogistasi ja oivaltavista ajatuksista, jotka on kolahtaneet useammankin kerran. Hymyä ja hyvää tuulta maratonmatkalle..ja mitäpä tähän toteaisi, voihan sitä juoksuharrastusta noinkin ylläpitää, että juoksee vain maratoneja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! On ollut hienoa että sinäkin olet ollut jo niin pitkään mukana tällä matkalla.

      Poista